Vieraslajien torjunta

Vieraslajeja koskeva lainsäädäntö uusiutui hiljattain, Vieraslajilaki 1709/2015 ja vieraslajiasetus 1725/2015 tulivat voimaan 1.1.2016. Lain tarkoituksena on torjua vieraslajeista aiheutuvia vahinkoja alkuperäisille eläin- ja kasvilajeille muun muassa estämällä haitallisimpien vieraslajien maahantuonti, niiden kasvattaminen tai päästäminen ympäristöön. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus valvoo vieraslajilain ja vieraslajiasetuksen noudattamista.

Tutuimmat vieraslajit ja keinot niiden hävittämiseksi omalta kiinteistöltä löytyvät esimerkiksi Puutarhan vieraslajit –oppaasta. Mikäli huomaat vieraslajin esiintymispaikan ympäristössä liikkuessasi, voit tehdä siitä ilmoituksen vieraslajit.fi –sivustolle. Lomakkeen tiedot tallentuvat luonnontieteellisen keskusmuseon tietokantaan jota käytetään vieraslajien levinneisyyden seuraamisessa. Puistojen ja katuvarsien vieraslajien esiintymistä voi ilmoittaa myös oman kunnan tekniseen toimeen puutarhurille tai ympäristösihteerille.

Suomen luonnolle vieraiden lajien leviäminen tapahtuu sekä lajien itsensä leviämisen kautta että ihmisen toiminnan tuloksena: suunniteltuina istutuksina esim. täplärapu tai useimmin viljelykarkulaisina. Esimerkiksi villisika on levinnyt luontaisesti Venäjältä Kannaksen kautta, kun taas lupiini ja jättiputki ovat viljelykarkulaisia.

Vieraslajit voivat pahimmillaan hävittää kokonaan tai suurilta alueilta alkuperäisen lajin, kuten villiintyneet minkit ovat olleet suurin syy vesikon häviämiseen. Puutarhakasvien leviäminen luontoon voi heikentää paikallisesti tai valtakunnallisesti yksittäisten lajien elinoloja sekä vähentää koko Suomen alueella luonnon monimuotoisuutta. Tästä esimerkkinä ovat niityt ja niittykasvit. Niittyjen ja ahojen vähentyminen on osin korvautunut tienvierialueilla, joista on tullut monien niittykasvien merkittäviä elinalueita. Lupiinien, kurtturuusujen, ym. voimakas leviäminen tienvarsille on lisännyt niittykasvien ja -eläinten ahdinkoa entisestään. 

Euroopan tasolla ongelma on tunnistettu. Vuonna 2011 valmistui EU:n biodiversiteetti strategia haitallisten vieraslajien luonnon monimuotoisuudelle aiheuttaman uhkan vähentämiseksi. Tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä kartoittaa vieraslajit, niiden leviämistavat ja laatia suunnitelmat leviämisen ehkäisemiseksi uhan suuruuden mukaisessa tärkeysjärjestyksessä. Valtioneuvosto hyväksyi Suomen kansallisen vieraslajistrategian 15.3.2012. Vieraslajien tutkimista, kartoittamista ja torjuntaa ohjaavat Maa- ja metsätalousministeriö ja Ympäristöministeriö.  

Vieraslajien torjunnassa kiinnitetään ensi vaiheessa huomio mm. jättiputken, kurtturuusun, jättipalsamin, lupiinin ja espanjansiruetanan torjuntaan. Näiden lajien leviäminen on lähtenyt ihan tavallisten julkisten puistojen ja yksityisten puutarhojen kautta. Torjuntatalkoisiin toivotaan mukaan myös laajasti kansalaisia ja yhdistyksiä

Alla olevista linkeistä pääsee Ympäristöministeriön ja Maa- ja metsätalousministeriön www-sivuille, joista löytyy tietoja mm. luonnon monimuotoisuudesta, vieraslajeista ja oppaat Puutarhan vieraslajit sekä Jättiputki. 

Tästä linkistä löytyy tietoja vieraslajeista, mm. Puutarhan vieraslajit-opas. 

Kansallinen vieraslajistrategia löytyy tästä linkistä.  


Palvelun tekninen toteutus Aldone